Uusia yleisöjä ja parempaa vuorovaikutusta

Sisublogi

Mitkä ovat median keinot yleisöjen tavoittamiseen nyt ja tulevaisuudessa? Mikä trendaa nyt, mistä puhutaan seuraavaksi? Sisublogi kiteyttää FIPP World Congressin annin.

  1. Kohtaamisia verkon ulkopuolella

Kohtaamiset ovat kultaa, uskovat lähes kaikki tämän päivän julkaisijat. Sosiaalinen media mahdollistaa lukijan osallistamisen tykkäysten, kommenttien ja jakamisen keinoin, ja samalla julkaisun tuottajat saavat arvokasta tietoa yleisönsä mielihaluista ja mediakäyttäytymisestä.

Alan edelläkävijät ovat vieneet kohtaamiset askeleen pidemmälle. Esimerkiksi ranskalainen hyvinvointiaiheisiin erikoistunut Psychologies-lehti on lisännyt printin, verkkolehden ja sosiaalisen median rinnalle sarjan tapahtumia. ”Aktiiviset lukijat pääsevät osallistumaan erilaisiin hyvinvointiin liittyviin aktiviteetteihin, luentoihin, tempauksiin tai matkoihin”, kertoo lehden toimitusjohtaja Arnaud de Saint Simon.

Samoilla linjoilla on myös Haymarket Media: se tuottaa klassikkoautojen festivaalin, jossa fanit voivat kohdata vintage-menopelejä ja muita harrastajia. Medialle tämä tarkoittaa mahdollisuutta päästä lähemmäksi lukijaa. ”Kun viemme brändimme lukijan luo, pääsemme samalla kuulemaan, mitä he lehdeltä haluavat ja tarvitsevat”, sanoo Haymarket Median konsernijohtaja Alastair Lewis. Tätä hyväksi havaittua reseptiä toteuttaa myös BBC:n legendaarinen Good Food -lehti, joka jalkauttaa sisältönsä kahdeksan kertaa vuodessa live-tapahtumiin ympäri maata.

  1. Uuden yleisön löytäminen

Usein ajatellaan, että lapset ja nuoret kaipaavat vain pelejä, videoita ja viihdettä. Dennis Publishingin toimitusjohtaja Kevin O’Connor haastoi tämän ajatuksen luomalla nuortenlehti The Week Juniorin. Nuorille suunnattu uutislehti kertoo ajankohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä helposti lähestyttävällä asenteella.

Tyypillisesti lehden pääaiheet käsittelevät tiedettä, politiikkaa, kulttuuria ja luonnontieteitä ja uskaltavat tarttua vaikeisiinkin tapahtumiin, kuten Pariisin pommi-iskuihin.  O’Connor myöntää konseptin luomisen olleen haastavaa, sillä lasten lisäksi sisällön piti täyttää tilauksen maksavien vanhempien toiveet. Jokin konseptissa on kuitenkin osunut kohdilleen, sillä vuonna 2015 lanseerattu lehti on saavuttanut yllättävän suosion. Se on nykyään yhtiön vauhdikkaimmin kasvava julkaisu, jonka tilaustahti on pysynyt tasaisessa nousussa alusta asti. Myös moni koulu tilaa lehteä opetuskäyttöön.

  1. Informaatiotulvasta erottautuminen

Jo vuosia verkkosisältöjä kyltymättömästi ahmineet milleniaalit ovat olleet monen median unelmayleisö. Viime aikoina nämä älypuhelimen ruudulla elävät median suurkuluttajat ovat alkaneet ahdistua loputtomasta informaatiotulvasta. Moni haluaisi kontrolloida ja säädellä älylaitteen tuijottamista, mutta vain 14 prosenttia tuntee onnistuneensa siinä, kertoo digitaalisiin innovaatioprosesseihin erikoistuneen Somo UK:n strategiajohtaja Ross Sleight, ”Me median edustajat emme yksinkertaisesti voi enää työntää lukijoille loputtomasti sisältöjä ja odottaa, että he tarttuvat jokaiseen koukkuun. Sen sijaan meidän tulee olla entistä tarkempia siitä, mitä sisältöjä kenellekin tarjoamme ja miten.”

India Today -lehden toimitusyksikön johtajan Kalli Purien mielestä ratkaisun avain on yleisön tunteminen. ”Meidän pitää tietää, mistä lukijamme puhuvat, mutta ei tarjota pelkästään sitä mitä he haluavat, vaan jotain uutta ja yllättävää.” Kohdennetun median sijasta Puri käyttää työssään ”vertikaalista sisältöstrategiaa”, jossa keskitytään yhteen aihe-alueeseen, sen yleisöön ja julkaisukanaviin.

  1. Keskusteleva media

Sisältö muuttaa muotoaan, esimerkkinä tästä on äänen ja vuorovaikutteisen median nousu yhdeksi tämän hetken suurimmista megatrendeistä. Tällä hetkellä 20 prosenttia Google-hauista tehdään äänikomennoilla, Amazonin virtuaaliavustaja Alexa mullistaa kodin toimintoja eikä podcastien suosiolla näy rajoja.

Keskustelevasta ja interaktiivisesta mediasta tämän hetken kiinnostavimpana mediatrendinä kongressissa puhui myös Joshua Macht. Hän on Harvard Business Review’n kustantaja, joka vastaa lehdestä, verkkosivustosta sekä tietokirjoista. Yksi lehden uusimpia aluevaltauksia ovat Facebookin live-videot, joiden avulla asiantuntija-webinaarit saavuttavat pienellä vaivalla moninkertaisesti suuremman yleisön. Suora lähetys raportoi katsojien määrän ja kommentointimahdollisuus tuo heidät entistä lähemmäs puhujaa.

Media-alan maailmankongressi Lontoossa kokosi yhteen kymmeniä alan huippuosaajia ympäri maailmaa 9.‒11.10.2017. Fokus Media Sisun sisältösuunnittelija Amanda Soila osallistui tapahtumaan ja keräsi kiinnostavimmat makupalat lehtialan nousevista ilmiöistä ja trendeistä. fipp.com/fipp-congress

Amanda Soila

Amanda Soila on Fokus Median sisältösuunnittelija, joka vastaa Blue Wings -lehden tuotannosta. Työssään konseptoinnista ja uudistuksista nauttiva sisältöguru on vapaa-ajallaan aikakauslehtien suurkuluttaja, joka rentoutuu podcastien parissa tai pyörälenkillä.